datatalous

Tulevaisuussanosto haltuun – mitä on datatalous?

Datatalous on termi, josta tullaan Suomessa ja muualla maailmalla kuulemaan vielä paljon. Kyseessä on talouden osa-alue, jonka liiketoiminnan ydinideana on tiedon hyödyntäminen ja datan erilaiset käyttötavat. Kerätyn tietomäärän pohjalta luodaan uusia palveluita ja sovellusohjelmia, jotka syrjäyttävät raskaaseen teollisuuteen nojaavat liikemallit joko täysin tai osittain. Tulevaisuus on kirjaimellisesti verkossa, ja uudessa taloudessa erilaisilla palvelupaketeilla on huomisen suunnitellussa merkittävä rooli. 

Kun puhutaan datavetoisesta taloudesta, otetaan huomioon tiedon tuottaminen, kerääminen, tallentaminen, käsittely, jakaminen, luokittelu ja analysointi, kehittäminen, toimittaminen ja käyttö. Jokainen prosessi vaatii digitaalista teknologiaa ja edellyttää laajaa tuottajien ja käyttäjien verkostoa. Uudet pelisäännöt nojaavat reiluuteen, aktiiviseen osallistumiseen ja yhteistyöhön eri tahojen välillä. Kyseessä niin sanottu vuorovaikutustalous, jossa jokaisella toimijalla on paikkansa. 

Datatalous vs. rajallisiin raaka-aineisiin pohjaava tuotantotalous

Nykyiset talousteoriat rakentuvat tuotannontekijöiden rajallisuudelle. Raaka-aineet, kuten puu, eri metallit ja vesi, kuluvat käytössä tai voivat olla kerralla ainoastaan muutaman tahon käytössä. Dataan eivät samat säännöt päde. 

Tieto on raaka-aineena erikoislaatuinen, koska sitä voi käyttää lukemattomia kertoja ja monilla eri tavoilla. Lisäksi tietoa on mahdollista käsitellä suuria määriä kerralla ja monen eri tahon toimesta. 

Datatalous on käsitteenä laaja, ja siksi se usein pilkotaan kolmeen osa-alueeseen:

  • Palvelut
  • Työkalut
  • Raaka-aine

Tulevaisuudessa palveluita tuotetaan entistä enemmän tietoja yhdistelemällä ja dataa käytetään yritystoiminnassa päätöksen teon tukena. Työkaluna data tarkoittaa koneoppimista, tiedon analysointia ja muita tapoja, joissa muodoton tietomöhkäle saadaan pilkottua tarkemmaksi, helpommin työstettäväksi informaatioksi. Raaka-aineella puolestaan tarkoitetaan Big ja Little Dataa, josta haluttu kokonaiskuva muodostetaan.

Globaalista ilmiöstä Suomen kilpailuetu

Digitaalisen ekosysteemin keräämä tietomäärä auttaa eri yrityksiä, työryhmiä ja hallituksia strategisessa päätöksen teossa. Datan avulla toiminnallisesta tehokkuudesta saadaan reaaliaikaista ja varmaa tietoa, ja lukuja voidaan käyttää tuote- ja palvelukehityksessä, hyvinvoinnin lisäämisessä ja uusien innovaatioiden kehittelyssä ja työpaikkojen luomisessa. Datankeruun avulla ihmisten käytettävissä on rajaton määrä tietoa, joka odottaa jäsentelemisistään ja potentiaalinsa valjastamista hyötykäyttöön. 

Esimerkiksi Itämeren ekosysteemiä voidaan vahvistaa keräämällä tietoa hiilineutraalia kiertotaloutta tukevasta merenkulusta. Vanhalla ja uudella tiedolla, mittausmenetelmien kehittymisellä ja muutosten mittaamisella on suuri vaikutus kestävien toimintastrategioiden rakentamisessa. Kuluttajille tutumpia tapoja hyödyntää datataloutta ovat asiakaslähtöiset palvelut, kuten esitäytetty veroilmoitus ja reaaliaikainen tulorekisteri.

Eri toimialat ja niiden sääntely kehittyvät huimaa tahtia, ja toimiva datatalous auttaa pysymään vauhdissa mukana. Jaettu, suuri tietomäärä mahdollistaa kaiken nykyisen osaamisen valjastamisen käyttöön ja tekee tutkimus- ja kehityshankkeista entistä tarkempia. Suomessa toimii monta eri alan ohjausryhmää, jotka käsittelevät eri aloilta kerättyä dataa ja rakentavat niistä mahdollisuuksia kehittää ja luoda uutta liiketoimintaa. 

Vaikka tavoitteena on luoda yksi yhteinen eurooppalainen data-alue, Suomi pyrkii olemaan EU:n kärkimaita mitä digitalisaatioon, pilvipalveluihin, robotiikkaan, tekoälyyn, koneoppimiseen ja 5G:hen tulee. Datatalouden osuus on Suomen bruttokansantuotteesta kuitenkin vielä pieni. Lähivuosina datatalouteen tulisi panostaa huomattavasti enemmän resursseja, jottei maamme jää kehityskisassa Viron, Ruotsin ja Ranskan jalkoihin.

Reilut digipalvelut onnistumisen edellytyksenä

Parhaimmillaan datatalous valjastaa kaikki käytössä olevat tietovarannot palvelemaan kansalaisen etua. Haasteena on se, että suurin osa olemassa olevasta yksityishenkilöitä koskevasta datasta on eri rekisterinpitäjien hallussa. Asiakas- ja ilmiölähtöisten palveluiden rakentaminen tapahtuu lokeroittain, mikä hidastaa uusien toimintamallien kehittämistä organisaatiorajojen yli. Myös uutisissa ja muualla mediassa levinneet kerättyjen tietojen väärinkäytökset lisäävät epäluottamusta datataloutta kohtaan ja hidastavat uusien palveluiden kehittämistä.

Käyttäjille ei valitettavasti toistaiseksi ole juurikaan sananvaltaa siihen, miten heidän tietojaan kerätään ja käytetään. Digitaalisia ihmisoikeudet pyrkivät tekemään asiaan pikaisen muutoksen, ja mahdollistaa omia tietoja koskevan datan täyden hallinnoinnin. Euroopassa käytössä oleva GDPR-tietosuoja-asetus on hyvä alku, mutta sen soveltamiseen tarvitaan vielä yhteistyösopimuksia ja standardeja, joita ei vielä ole olemassakaan. 

Datatalouden tuomat hyödyt yksilöille

On selvää, että datatalous hyödyttää valtioita ja organisaatioita, mutta miten on yksittäisen kuluttajan laita? Moni on huolestunut siitä, että Big Data ja muut datapalvelut vain keräävät henkilötietomme kohdistettujen markkinointiviestien luomiseen ja kulutuksen lisäämiseen. 

Kyse on toki tästäkin, mutta vahva datapohja mahdollistaa parempien, tehokkaimpien ja yksilöllisimpien palveluiden luomisen muuallakin kuin kaupanalalla. Tulevaisuudessa kuluttajille voidaan jopa maksaa kompensaatio omien tietojensa jakamisesta, mikä tarjoaa välittömän hyödyn datan keräykseen osallistumisesta. Datatalous ei ole mörkö, vaan tehokas kumppani kestävässä kehityksessä.